Lämpimäinen kainalossa: en tiedä, onko se hyvä mutta valmis se on!

Siinä se on. Tuore kirja. Se, jota olen luonut pitkään. Sienestä, helpon suomen sienikirja.

Ihan itse kustannettu. Monen ihmisen kanssa yhdessä tehty ja mietitty mutta kuitenkin minun oma tuotteeni.

Ideaa suppeasta sienikirjasta mietittiin valokuvaaja Antti Sarajan kanssa pitkään. Sitten keksin selkoistetun sienikirjan.

Selkoistettua kieltä tarvitsee yli 750 000 suomalaista ja tarvitsijoiden määrä sen kun kasvaa. Tunnen tarpeen myös siksi, että olen ollut maahanmuuttajan tukihenkilö ja tiedän, miten vaikeaa suomi voi olla ihmiselle, joka ei ole koskaan käynyt koulua.

Antti Saraja kuvasi kantarellit kun teimme Luontoruokaa-kirjaa. Kirjan painos on loppuunmyyty mutta kirjastosta sitä löytyy.

Kirja on ollut aikamoinen vuorenvalloitus. Olen kokenut kirjan kanssa monenlaisia vaiheita, vaikeitakin. Silti olen koko ajan uskonut kirjan ideaan (ja haaveillut siitä, että selkoistettu kirja tehtäisiin myös retkeilystä ja kalastuksesta).

Nyt kun kirja on valmis, eilen Eräsalon kirjapainosta haettu, olo on tyhjä.

”Onko se hieno?”, kysyi ystäväni.

En tiedä. En osaa olla kirjasta oikein mitään mieltä mutta valmis se on! Käytettävissä ja luettavissa! Ja ostettavissa!

Kirja ei ole tarkoitettu sienitieteilijöille eikä sieniharrastajille. Se on täsmäteos täsmälukijoille, aivan kuten aikakauslehtijututkin ovat. Opettajille kirjoitetaan eri näkökulmasta kuin metallimiehille ja ekonomeille eri tavalla kuin koulunkäyntiavustajille. Kirja kertoo perusasioita. Niiden päälle voi rakentaa lisää (tai olla rakentamatta).

Pääasia, että sienestetään! Se on hieno ja hyvä harrastus! Hyötyliikuntaa, usein hyvässä seurassa, ilmaista terveellistä ravintoa ja mahdollisuus oppia koko ajan uutta. Mikäs sen parempaa.

Kun nyt mietin hieman väsyneenä mutta tyytyväisenä pitkää urakkaani, tekee mieli sanoa: tehkää perässä.

Kiitos Tiedonjulkistamisen Neuvottelukunnalle ja Tampereen Talouskoulun Säätiölle! Ja kaikille kirjaa tilaaville ja lukeville. Kiitos taitosta ja kuvituksesta Pekko Sagille ja valokuvista Antti Sarajalle. Metsään meni, niin pitikin.

Kirjaa saa tilata terhi@metsaanmeni.fi