Vaikka osuisi lottovoitto…

Moni yrittäjä sanoo, että haluaisi pitää blogia. Olisi kiva kertoa asiakkaille ja liikekumppaneille, mitä kaikkea yrityksessä tapahtuu. Vaan kun aika ei riitä.

Miten niin ei riitä? Aikaahan meillä kaikilla on ihan yhtä paljon.

Kun yrittäjä taikka muu asiantuntija bloggaa, kirjoittaminen (ja valokuvaaminen) ovat osa työtä. Niille varataan aika kalenterista siinä missä palavereillekin. Ideat blogiin mietitään ennalta – mielellään vaikka blogivihkoon, jota kirjoitetaan käsin.

Digiaikanakin käsin kirjoittamista kannattaa harrastaa, sillä käsin kirjoittaminen tekee aivoille hyvää. Kynällä kirjoittaminen kehittää myös käsialaa.

Aivotutkija Minna Huotilainen liputtaa käsin kirjoittamisen ja myös käsitöiden tekemisen puolesta muun muassa tuoreessa kirjassaan Näin aivot oppivat (PS-kustannus, 2019). Kaunis vihko ilahduttaa ja sitä voi pitää mukana vaikka käsilaukussa. Koskaan ei tiedä, milloin hyvä idea tulee mieleen!

Teetän aina blogikurssilaisillani harjoituksen, jossa puretaan kirjoittamiseen liittyviä rajoittavia uskomuksia. Niitä on monilla: opettaja tai vanhempi on saattanut kommentoida kouluainetta ikävällä tavalla ja se on jäänyt mieleen. Uskomuksen voi onneksi muuttaa.

Kurssilaisten kanssa teen myös pikatreenejä. Kymmenessä minuutissa kirjoitetaan alku hyvään blogiin ja kas, moni huomaa, että se riittää. Kun dead line painaa niskaan, teksti soljuu. Olen itse onnistunut kirjoittamaan kauniita lauseita vastaavanlaisissa treeneissä, tilanteissa, joissa en todellakaan kokenut olevani maailman luovin henkilö. Aikapula on toisinaan paikallaan!

Kirjoittajatreffit silloin tällöin on keino, jota voin suositella! Jos se tuntuu hankalalta, harjoitella voi myös yksin. Aina kannattaa antaa oma teksti toiselle luettavaksi, sillä neljät silmät ovat eri asia kuin kahdet.

Lukeminen! Se on osa kirjoittajan arkea! Lukemalla oppii. Kannattaa lukea kaikkea, minkä käsiinsä saa, sillä monipuolinen lukeminen virkistää aivoja, ja se voi piristää sanavarastoakin. Kirjoittajaoppaat ovat paikallaan – esimerkiksi Nina Hakalahden Syön aamiaiseksi Eiffeltorneja (Karisto, 2018) on virkistävä ja hauskuuttava.

Itse luen tällä hetkellä montaa kirjaa yhtä aikaa, tapani mukaan, ja lisäksi luen verkossa paljon kaikkea. Yksi iltalukemiseni on kevyt ja helppolukuinen romaani Kaikki oikein (Otava, 2015). Lottovoitosta kertova humoristinen kirja on mukavaa luettavaa.

Vaikka lottovoitto osuisikin kohdalle, kirjoittamista kannattaa jatkaa. Ehdottomasti.