Uuden edessä – ajatuksen voimaa, intuition ilosanomaa

Heräsin keskellä yötä – minä, joka olen opetellut hyväksi nukkujaksi.

Yön valossa mietin vähemmän valoisia asioita. Kuten:

”Miksi alan kirjoittaa uutta tietokirjaa, siinä on kamalasti työtä.”

”Miksi alan luoda digitaalisia kirjoituskursseja, kaikkihan jo tietävät kaiken sen, minkä minäkin tiedän.”

”Turha mun on romaania jatkaa, se olisi pitänyt kirjoittaa viimeistään nelikymppisenä.”

Huijarisyndrooma valtasi mieleni. Uskoin omia ajatuksiani. Unohdin voimalauseeni.

Luonto on hyvä paikka virkistyä. Ja miettiä omia uskomuksia.

Aamulla mieli oli toinen. Muistin, että pään läpi kulkee vuorokaudessa noin 70 000 ajatusta. Usein pyöritämme samaa ajatusta eestaas vaikka juuri meillä on valta ja voima päättää, mitä ajattelemme. Ajatus on vain ajatus.

Meillä on myös valta kyseenalaistaa omia ajatuksiamme, sillä aina ne eivät ole totta. Mieli on ihmeellinen kapistus, kuten esimerkiksi tämä ohjelma kertoo: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/04/tutkijat-ajatuksen-voimalla-voi-parantua.

Kirja kirjoitetaan lause kerrallaan kuten mikä tahansa muu teksti. Kukaan ei voi tietää tasan kaikkea sitä, minkä minä tiedän, koska kukaan muu ei ole kokenut kaikkea tätä, ei opiskellut kaikkea mitä minä, ei kompastunut samoihin kivikkoihin kuin minä.

Soitin kouluttajalle, jota haastattelen tulevaan kirjaani. Vaihdoimme kuulumiset, pääsimme haastatteluun ja kun se loppui, haastateltava kysyi: ”Saiksä tästä nyt mitään?”. Legendaariset sanat haastattelun päätteeksi! Huijarisyndroomaa vai jotakin muuta?

Ajatus on vain ajatus.

On hauskaa olla uuden edessä. On hauskaa tarttua asioihin, joita ei ole ennen tehnyt. Rohkeutta minulta ei puutu. Paljastan tässä, että olen alkanut haaveilla uusista opinnoistakin – mutta niiden aika ei ole ihan vielä.

NLP:n yksi periaate on niinkin yksinkertainen kuin KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN. Juuri näin se on. Kaikki koettu ja opittu on joskus hyödyksi jossain. Juuri tänään ei tiedä, millaisia tietojaan ja taitojaan tarvitsee huomenna. Eikä sitä, mihin uuteen tarttuu huomenna. Ei liioin sitä, miten voi hyödyntää yön hetkinä miettimiään ongelmia.

Asta Raamin ajatuksin: ”Ongelmien keskellä voi olla lohdullista tiedostaa, että intuition näkökulmasta mahdottomia ongelmia ei ole. On vain kyvyttömyyttä nähdä ratkaisuja.”

Taidankin tarttua tänään vielä hetkeksi Raamin kirjaan (https://kustantamo.sets.fi/kirjailijat/asta-raami/).

Viisaita ajatuksia on mukava lukea uudelleen ja uudelleen – ja havaita, että niissä on usein jotakin uutta.