Menin Kreetalle opettamaan mutta opinkin itse. Tankkasin aurinkoa, meren tuoksua, ihmisten ystävällisyyttä sekä oliivipuun energiaa.
Kymmenen päivää Kreetalla. Tämän voimin jaksan pitkän syksyn ja pimeän talven.
Olin Kreetalla ensin kolme päivää lomanvietossa ja sitten viikon kouluttamassa – kirjoittajakoulua NLP-menetelmin höystettynä.
Olin töissä mutta rupeama ei tuntunut työltä. Kurssilaiset olivat innostuneita, samoin elämysoppaamme Merja Tuominen-Gialitaki.
Seepiaa ja oikeaa kanaa
Ennen omaa koulutusrupeamaani pääsin oppimaan kreetalaista ruuanlaittoa Merjan ja Fabrika Farmin Nikos ja Lola Frantzeskakisin kokkauskurssille.
Kurssi pidettiin pariskunnan entisessä oliivipuristamossa Vamosin perinnekylän keskustassa. Opimme valmistamaan seepiaa, ouzolla höystettyä kanaa sekä monenlaisia ihania kasvisruokia ja -leivonnaisia.
Ruuanlaitto on yksi lempiharrastuksistani ja olen aina iloinen, kun saan oppia lisää. Yhdessä kokkaaminen on mahtavaa.
Oliivipuu, ihmepuu
Jokaiseen ruokaan kurssilla – ja muuallakin – lorautettiin reippaasti oliiviöljyä. Saarelaiset kuluttavat sitä keskimäärin 93 grammaa päivässä, ja pysyvät terveinä.
Merja Tuominen-Galitaki kertoi Fabrika Farmin oliivitarhassa, miten terveellinen tuote oliiviöljy on.
En ole vuosikausiin käyttänyt juuri muita öljyjä.
Oliiviöljy hellii ihoa, vie kipuja ja pitää sydämen kunnossa. Siinä on monia hyviä ainesosia.
Nykyään ihmisiä kiinnostaa Merjan mukaan oliiviöljyssä eniten oleokantaali-niminen yhdiste, joita käsittelemättömässä oliiviöljyssä on paljon. Oleokantaalin arvellaan estävän Alzheimeria, hillitsevän tulehduksia ja hajottavan syöpäsoluja.
Jo aikaisemmilla Kreetan matkoillani olen tykännyt kävellä oliivilehdoissa. Jokin niissä houkuttelee.
Fabrika Farmilla kävelin aamuisin pienen lenkin oliivipuiden katveessa kukkojen kiekunaa kuunnellen, ja iltapäivisin hakeuduin kirjoittamaan oliivipuun alle. Koin merkillisen ilmiön: sanat tipahtelivat syliin ja kynä aivan lensi muistivihkoa pitkin. Hedelmällinen maatila räjäyttää luovuuden.
Diktamus, ihmeyrtti
Kreetalla autoilu on hauskaa ja keskittymistä vaativaa. Oli kokemus ajaa autoa rankkasateessa mutkittelevaa vuoristotietä ylös. Hyvin selvisin!
Kiinnostavaa oli myös istua kyydissä, kun Merja surautteli vuoriteitä milloin ylös vuorille 90-vuotiaan mummon ravintolaan, milloin paimenten luo illalliselle. Merja on todellakin elämysopas – koskaan ei tiedä, mihin hänen kanssaan päätyy!
Olen yrttifriikki ja ilahduin, kun farmin työntekijä Natasha Zikopolou halusi jakaa meille laajaa yrttitietouttaan.
Olimme keränneet kotiin edellisenä iltana kotiin tuomiseksi luonnonvaraisia laakerinlehtiä, fenkolia ja saksanpähkinöitä. Thessalonikin yliopistosta oppinsa ammentanut Natasha valisti, että vain Kreetalla kasvaa kahta tärkeää yrttiä, diktamusta ja malotiraa.
Ostin kotiin ihmeyrtti diktamusta, asuinhan itse farmilla diktamus-huoneistossa. Siitä on hyvä keitellä pimeinä iltoina teetä.
Erityisen huikeaa oli ostaa aloe veraa suoraan tilalta. Yksi iso painava lehti kulki matkalaukussa kätevästi kotiin. Sillä voi lääkitä iho- ja haavaongelmia sekä nauttia voimajuomaksi, kun väsymys uhkaa iskeä.
Matkalaukku oli ratketa liitoksistaan, kun Merja kuljetti minut lentokentälle. Yrttejä, rakia, timjamihunajaa, voiteita.
Kreeta, olet ihana.
XXXXX
Ensi vuonna kirjoittamista, NLP-menetelmiä sekä elämyksiä ja Kreeta-tietoutta sisältävä viikko pidetään 26.8. alkaen. Pysy kuulolla, kysele lisää!