Ahdistuksella ei metsiä puolusteta, sanoo Virpi Raipala-Cormier. Hän löytää metsästä terveyttä ja parisuhteenkin kulmakiviä.

Virpi Raipala-Cormier on iloinen siitä, että suomalaiset ovat alkaneet puolustaa metsiä, jotka ovat koko maapallolle elintärkeitä. Hän kehuu suomalaisia puita ja toivoo, että saunaan mentäisiin vihta kainalossa.

Metsätutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten tärkeitä pieneliöt, mikrobisto ja puiden juuret ovat. Ilman metsää kuolemme.
Moni suomalainen on ahdistunut biotalouden hehkutuksesta ja sen myötä hurjasti lisääntyneistä avohakkuista. Tukkirekat ovat tuttu näky maanteillä, ja niiden myötä ilmastonmuutos kiihtyy ja ihmiset menettävät tuttuja kävely- ja sienestyspaikkojaan.
Uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan hakkuut ovat isossa ristiriidassa muiden metsästä saatavien hyötyjen kanssa ja ne tuhoavat monimuotoisuutta.
Frantsilan Luomuyrttitilan luoja, agronomi Virpi Raipala-Cormier ajattelee positiivisesti ja hän näkee tässäkin mahdollisuuden.

Metsästä voi ammentaa hyvää oloa. Frantsilan Luomuyrttitilan kukkatipoissa on paljon metsästä tulevia tuotteita.

”Ahdistus ei auta. Ihminen voi vaikuttaa toimimalla. Olen iloinen siitä, että niin monet ihmiset haluavat vaikuttaa kukin tavallaan. Moni on lahjoittanut metsää suojeluun tai siirtynyt metsänhoidossa luomuun.”
Virpi sanoo surevansa sitä, että Suomessa metsään suhtaudutaan kuin se olisi pelto, noin vain niitettävissä. Mallia metsänhoitoon voisi hakea esimerkiksi ympäristösuuntautuneesta Saksasta, jossa varsinkin Schwarzwaldilla haetaan ratkaisuja pohtien sekä ekologiaa että taloutta. Metsää ei voi uhrata teollisuudelle.
”Suomessa katsotaan vielä liikaa omaan napaan. Ongelma on kylläkin globaali.”
Metsän terveysvaikutustutkimukset kertovat kilpaa metsän hyvistä puolista. Verenpaine laskee, syke alenee, mieliala kohenee, luovuus herää, keskittymiskyky paranee. Ei tarvitse kuin mennä metsään, niin jo huomaa vaikutukset itsessään.
Virpi kehottaakin käymään metsässä; jo pienikin kävely virkistää. Jokainen voi tehdä sen ja nauttia samalla jokamiehenoikeuksista. Se on ilmaista iloa. Kaikkialla Suomessa matka metsään on lyhyt.
Puilla on ihmiseen uskomattomia vaikutuksia. Virpi kertoo, kuinka hän loukkasi sormensa metsässä. Kun hän kääri sisäiseen verenpurkaumaan haavan kuorta, kova kipu hävisi heti. Haavassa on paljon salisylaattia, joka sisältää aspiriinin esiasteita.

Hämeenkyröä. Kuva: Tiina Sangi

Suomalainen, avaa sydäntäsi!

Suomalaiset ovat hänen mielestään edelleen metsäkansaa. Meillä olisi tarvetta avautumiseen ja sitä kautta parempaan vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Metsä voi olla tässäkin apuna.
Virpi Raipala-Cormier on kehittänyt kasvilääkintää 37 vuotta Frantsilan tilalla. Hän tietää, että luonnosta löytyy apu moneen. Frantsilan tuotteissa metsä on mukana.
Suomalaisten pyhä puu pihlaja ei ole suotta myyttien ihmepuu. Pihlajanmarjoissa on paljon C-vitamiinia ja marjat puhdistavat verisuonia. Elvyttävä pihlaja on sydämen puu. Esimerkiksi pihlajasta uutetut kukkatipat voivat auttaa arkisessa rakkaudessa.
Pihlaja on parisuhteelle tärkeä puu, sillä se karsii itsekkyyttä ja tuo hyviä rajoja.
”Pihlaja auttaa näkemään, miten tärkeää toisen auttaminen on parisuhteessa. Jakamisen taito on tärkeä: kun antaa, saa.”

Virpi Raipala-Cormier ajattelee positiivisesti. Hän on iloinen siitä, että ihmiset ovat heränneet puolustamaan metsiä, hyvinvointimme lähdettä.

Koivuvihta on sydämen ystävä

Saunaan kannattaa tehdä koivuvihta, sillä koivu on kehoa pudistava, arvokas puu. Se on sydämen tuki ja munuaisten aktivoija. Vihtominen laittaa lymfat liikkeelle ja poistaa nestettä. Tuoksuva vihta rentouttaa. Vanha suomalainen tapa vihtoa saunakaveri on mukavaa toisen hellimistä.
”Ota vihdan haudutusvesi talteen ja juo sitä, kun vilvottelet”, opastaa Virpi.
Suoalueilla kasvaa hyviä metsäkasveja. Mesiangervo on loistava luonnon kipulääke kuten myös paju, ne sisältävät aspiriinin esiasteita. Mesiangervon lehdistä ja kukista voi hauduttaa teetä.
Suopursu on lievästi myrkyllinen mutta metsässä kukinta-aikaan se on lumoava. Suopursu on myös kipurohto ja sen kukkatipat auttavat äkillisiin vaivoihin ja ne auttavat purkamaan stressiä ja traumoja.
Metsiemme syötäviä marjoja on valtavasti ja ne ovat sitä todellista superfoodia. Mustikka on marjana huikean hyvä terveyspommi ja vatsan rauhoittaja. Virpi kehottaa keräämään myös sinisten herkkumarjojen lisäksi myös mustikan lehtiä, sillä ne auttavat muun muassa lievän diabeteksen hoidossa. Variksenmarja taas sisältää runsaasti kuituja ja sitä arvostetaan myös hyvänä aivoruokana. Juolukkakin on käyttökelpoinen marja.
Syksyn tullen kannattaa poimia talteen puolukkaa ja karpaloa metsäretkiltään. Ne ovat maukkaita ja terveellisiä. Lisäksi niistä on apua esimerkiksi virstatietulehduksiin.
Metsä on Virpille hyvin tärkeä hyvän olon lähde.
”Meillä on metsää ja sitä hoidetaan luonnonmukaisesti. Olin ylpeä, kun metsänhoitoyhdistyksen nuori metsänhoitaja totesi, että jos hänellä olisi omaa metsää, hän hoitaisi sitä juuri näin.”